Kotisatama.net Ma 21.10.2019 klo 13:05  
 Taustamusiikkia


Tervetuloa Kotisatamaan.

> kotisatama / raamattujasana / viikonsana / sana

Ohje <
Kotisatama in English


  Raamattu ja sana

  Viikon sana

  Lukuprojekti

  Sana Sinulle

  Saarna.net

  Sana Sinulle lehdille

  Linkitä Sana Sinulle


Tapahtumakalenteri





Suosittele sivua! Teksti 47/2005 | Etusivu | Edellinen | Seuraava

Autuaita olette te köyhät
 
"Jeesus katsoi opetuslapsiinsa ja sanoi: 'Autuaita olette te köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta.'
- - -
Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta."
 
Luuk. 6:20; Matt. 5:3 [kr92] [kr38]    

Alkuviikosta olin tavanomaiseen tapaan palvelemassa opettajana seurakuntamme raamattukoululla. Ennen ensimmäistä raamattutuntia koulussa pidetään opettajien ja oppilaiden yhteinen rukous- ja ylistystunti, jonka olen henkilökohtaisesti havainnut erinomaiseksi tavaksi aloittaa päivän.

Tällä kertaa yhteisen ylistyksen ja rukouksen lisäksi teemana oli rohkaista ja siunata toinen toisiamme palvelutyössä, joten siunasimme myös vierustovereitamme henkilökohtaisesti rukouksin. Vierustoverini oli eräs vanhempi lämminsydäminen pastori. Hän kiitti rukouksessaan Herraa köyhyydestä - nimenomaan köyhyydestä hengessä, jonka hän ilmeisesti näki vastakohtana ylpeyden synnille.

Termi 'hengessä köyhä' jäi rukoushetken jälkeen erityisesti puhuttelemaan minua. Olen toki aina mielestäni tiennyt, mitä sillä tarkoitetaan, mutta minusta alkoi tuntua siltä, että en kuitenkaan ole ymmärtänyt puoliakaan 'hengessä köyhyyden' koko merkityksestä. Tämä epäkohta jäi kiusaamaan minua jopa niin, että iltapäivällä pitkän opetusrupeaman jälkeen aloin saman tien kaivamaan Raamatustani tekstejä, jotka liittyvät tähän hengessä köyhyyteen.

Kulkekaamme nyt yhdessä sama tie, jonka sain kulkea Raamattuni äärellä, kun etsin lisävaloa ymmärrykseni köyhyyteen 'hengessä köyhyyden' merkityksen selvittämiseksi.

"Autuaita olette te köyhät"

Lähdin liikkeelle evankelista Luukkaan tekstistä, jota kutsutaan 'Saarnaksi Tasangolla' (Luuk. 6:20-49), joka on rinnakkainen mutta todennäköisesti erillinen tapahtuma Matteuksen tunnetummalle Vuorisaarnalle.

Teksti alkaa sillä, kun Jeesus tulee vuorelta alas tasangolle ja alkaa parantaa sairaita, jotka on tuotu / tulleet hänen luokseen laajalta alueelta eri puolelta Syyrian provinssia. Luukas mainitsee, että ennen Jeesuksen saarnaa "jokainen yritti väentungoksessa päästä koskettamaan häntä, sillä hänestä lähti voimaa, joka paransi kaikki.", Luuk. 6:19.

Voit kuvitella tilanteen kaoottisuuden, kun ihmispaljous tungeksi epätoivoisesti Jeesuksen ympärillä, koska jokainen haluasi oman osuutensa Jeesuksen parantavasta voimasta. Tässä tilanteessa Jeesus aloittaa puheensa sanoilla "makario oi ptokhos" - "autuaita olette te köyhät".

Mikä loistava saarnan avaus! Jeesus aloittaa puheen selittäen sitä, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Nimittäin hänen ympärillään tungeksi 'köyhiä', jotka etsivät helpotusta omaan köyhyyteensä Jeesuksen luota. Tässä tapauksessa 'köyhät' tarkoittaa pääasiassa sairaita -  he olivat puutteenalaisia terveyden suhteen.

Jeesuksen saarnan avaus ei tarkoita, että 'köyhät' olisivat olleet autuaat (ts. onnelliset, siunatut) varsinaisesti puutteenalaisuutensa (terveyden puutteen) tähden, vaan sen tähden, mitä köyhyys sai heissä aikaan. He olivat autuaat, koska heidän köyhyytensä sai heidät liikkeelle etsimään ratkaisua ongelmaansa Jeesuksen luota. Jos he olisivat olleet 'rikkaita' (tässä tapauksessa siis terveitä), eivät he olisi viitsineet lähteä kaukaa tungeksimaan Jeesuksen ympärille. Täten heidän puutteenalaisuutensa teki heistä autuaita, koska se sai heidät etsimään apua ongelmiinsa Jeesuksen luota.

Luukkaan tekstissä kyse on pohjimmiltaan samasta asiasta, mistä Jeesus epäsuorasti moitti hengellisesti itseriittoisia fariseuksia: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.", Mark. 2:17. Fariseusten tapauksessa heidän 'rikkautensa' oli este Jumalan armon etsimiselle. He olivat mielestään riittävän 'rikkaat' Jumalan edessä, joten heidän ei tarvinnut alentua 'köyhien' tavoin etsimään hengellistä rikkautta Jeesuksen luota.

Luukkaan evankeliumin tilannetta voi verrata vaikkapa tilanteeseen, jossa joku päättää käydä jakamaan 20 euron seteleitä kaupungin keskustassa. Ei kulu aikaakaan, kun hänen ympärillään tungeksii suuri joukko ihmisiä hakemassa itselleen 'ilmaista kaksikymppistä'. Mutta mitä luulet, kuinka monta miljonääriä viitsii vaivautua tungeksimaan 'ilmaisen' rahan vuoksi? Montako yli 400 000 euroa vuodessa ansaitsevaa on tungeksijoiden joukossa? - Tuskinpa ainuttakaan, koska he ovat jo kyllin 'rikkaat', ettei heitä kiinnosta ottaa edes ilmaista rahaa ventovieraalta.

Sama analogia pätee myös Luukkaan evankeliumin tekstiin. Jeesuksen ympärillä tungeksi ainoastaan niitä, jotka olivat kyllin 'köyhiä' ja puutteenalaisia etsimään apua Jeesuksen luota. Ne, joilla oli elämässään kaikkea kylliksi, eivät vaivautuneet edes lähtemään - saati sitten tungeksimaan Jeesuksen ympärillä. Näetkö siis, miten 'köyhyys' teki Jeesuksen kuulijoista autuaita itseriittoisiin 'rikkaisiin' nähden?

"Autuaita ovat hengessään köyhät"

Kuten mainitsin on Vuorisaarna rinnakkainen edellä käsitellylle Luukkaan evankeliumin tekstille. Luukkaan tekstin tavoin myös Matteuksen saarnan aloittaa autuaaksijulistus ja siinä teemana 'köyhät'. Jeesus sanoo: "Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.", Matt. 5:3.

Luukkaan tekstistä saattoi saada sen kuvan, että Jeesus viittasi samalla opetuslasten aineelliseen köyhyyteen, koska he olivat luopuneet paljosta lähtiessään seuraamaan häntä (Luuk. 18:28-30), mutta Matteuksen teksti sen sijaan rajaa merkityksen selkeästi "köyhyyteen hengessä". Vuorisaarnassa Jeesus siis selittää tarkemmin, mitä hän tarkoittaa köyhyydellä: "hoi ptokhoi to pneumati"- "köyhät hengessä, hengessään köyhät".

Uusi testamentti käyttää kahta eri kreikan kielen sanaa köyhyydestä: 'ptokhos' ja 'penes', joista Matteuksen ja Luukkaan tekstien autuaaksijulistukset käyttävät ensin mainittua. Evankelistojen tekstien pohjalla on todennäköisesti Jeesuksen alunperin puheessaan käyttämä aramean kielinen ilmaus, joka tarkoittaa kreikaksi käännettynä köyhyyttä sekä kuvainnollisesti hengellistä riippuvuutta Jumalasta.

Kreikan sanakirja Novum selittää kreikan kielen 'köyhä'-sanojen eroa: "'Penes' tarkoittaa köyhää, jonka on pakko tehdä työtä, kun taas 'ptokhos' on niin köyhä, että hänen on pakko kerjätä. 'Penes' ilmaisee siis suhteellista köyhyyttä, mutta 'ptokhos' kertoo ihmisestä, että tämä on rutiköyhä ja puilla paljailla... Ptokhos edustaa siis Ut:ssa köyhyyden käsitettä. Se kuvaa köyhyyttä kirjaimellisesti että hengen köyhyyttä kuvainnollisesti." Vastaavasti Strongin sanakirjan mukaan 'ptokhos' on lähtöisin sanasta 'ptosso' eli kyhjöttää tai kyykistellä. Sana tarkoittaa kirjaimellisesti äärimmäisen kireissä olosuhteissa olevaa, kun taas kuvainnollisesti se tarkoittaa kerjäläistä.

Puhuttaessa "hengessä köyhistä" ei täten tarkoiteta henkilöitä, joilla on pientä puutetta 'pääomasta hengessä', vaan henkilöitä, jotka ovat 'hengessä puilla paljailla'. Ilmauksessa "hoi ptokhoi to pneumati" kannattaa myös huomata, että henkeä tarkoittava sana 'pneuma' on yleissana eikä sitä missään tapauksessa kirjoiteta isolla alkukirjaimella. Kyse ei ole köyhyydestä Jumalan Pyhässä Hengessä, vaan ylipäätään hengessä - ts. ihmisen omassa hengessä.

Hengessä köyhä ihminen on vastakohta 'hengessä rikkaalle' ja 'hengessä omavaraiselle' henkilölle. Hengessä rikkaat ja omavaraiset kuvittelevat tulevansa toimeen omassa hengessään ja voimassaan ilman, että he tarvitsevat Jumalan päivittäistä armoa ja voimaa elämässään. He ovat itseriittoisia, joten he eivät tarvitse hengessään mitään kokeakseen itsensä riittäviksi.

Hengessään köyhä ihminen päinvastoin kokee, että hän on omassa hengessään rutiköyhä, ja siksi hän tarvitsee 'jotain' kokeakseen hengellistä riittävyyttä. Koska hän tietää olevansa paitsi tosi rikkaudesta, hän mieluusti etsii ratkaisua Jumalan luota. Tästä syystä hän on suuren askeleen lähempänä Jumalan valtakuntaa kuin hengessä itseriittoinen ja rikas henkilö, joten hänen kaltaisen "on Taivasten valtakunta."

Hengessä köyhä ihminen omaa poikkeuksetta nöyrän sydämen, joka etsii Jumalan valoa elämään. Hänellä on nöyrä halu ja tahto löytää Jumala, hänen Henkensä ja hänen tahtonsa. Juutalaisilla rabbiineilla on monia hyviä sanontoja, jotka kuvastavat juuri tätä oikeaa hengessä köyhyyttä ja nöyryyttä, johon Jeesuskin seuraajiaan kehottaa:

"Laki ei asu hänessä, jota hallitsee rahanhimo, vaan hänessä, jolla on katuvainen ja särjetty sydän.", Tanchum, fol. 84

"Miksi lain sanoja verrataan veteen? Koska vedet virtaavat korkeuksista ja asettuvat alhaisiin paikkoihin, niin kuin lain sanatkin asettuvat lepäämään vain häneen, jolla on nöyrä sydän.",  rabbi Chanina.

"...ja silloin he sovittavat syntivelkansa"

Vaikka edellisissä teksteissä ei ole kyse aineellisesta köyhyydestä, voidaan siinä kuvattu hengessä köyhyys rinnastaa sellaiseen köyhyyteen, jonka aiheuttaa ylivelkaantuminen. Jos ihmisen kantama velkataakka on paljon suurempi kuin hänen takaisinmaksukykynsä, tekee velka hänestä kerjäläisen, koska kaikki mitä hän saa kokoon kuluu poikkeuksetta suuren velan lyhentämiseen ilman toivoa siitä, että velka koskaan tulisi maksetuksi.

Myös hengessä köyhyydessä on kyse samasta ilmiöstä. Neljännessä Mooseksen kirjassa viitataan tähän ihmisen velkaantumisongelmaan Jumalan edessä:

"Silloin he tunnustavat syntivelkansa ja isiensä syntivelan, sen että ovat olleet minulle uskottomat ja käyneet minua vastaan, jonka tähden minäkin kävin heitä vastaan ja vein heidät heidän vihollistensa maahan. Silloin heidän ympärileikkaamaton sydämensä nöyrtyy, ja silloin he sovittavat syntivelkansa. Ja silloin minä muistan liittoni Jaakobin kanssa ja muistan liittoni Iisakin kanssa ja liittoni Aabrahamin kanssa, ja minä muistan myös maan.", 4. Moos. 26:40-42.

Samalla tavalla kuin Israel oli ylivelkaantunut syntitaakkansa kanssa, samoin kuka tahansa ihminen on ikuisessa syntivelkasuhteessa Jumalaan, ellei hänen 'velkojansa' häntä armahda. On tärkeää, että ihminen ymmärtää velkaantumisensa, jotta velkataakka saa hänet tulemaan 'velkojansa' luokse etsimään armoa.

Ihminen, joka ymmärtää hengessä köyhyytensä elää autuaassa ja onnellisessa tilassa, koska hengessä köyhänä hänen silmänsä ovat avautuneet realiteeteille, minkä vuoksi hän on luopunut ylpeydestä ja nöyrtynyt Herran, Jumalansa edessä. Hän on saanut anteeksi velkansa, ja vaikka hänellä itsellään ei ole mitään, hänellä on kaikki Herrassa. Jumala on hyvä 'velkoja' - hän ei vaadi velallisiltaan mitään erityistä 'takaisinmaksusuunnitelmaa' tai 'velkasaanerausohjelmaa' - sydämen nöyrtyminen riittää.

Ja kuka onkaan autuaampi kuin Jumalan itsensä armahtama sydämeltään nöyrä ihminen. Myös apostoli Paavali toteaa armosta armahdetun ihmisen autuaaksi Roomalaiskirjeen tekstissä, jossa hän siteeraa Psalmien kirjan jakeita (Ps. 32:1-2) LXX-käännöksen mukaan:

"Ylistäähän Daavidkin autuaaksi sellaista ihmistä, jonka Jumala katsoo vanhurskaaksi hänen teoistaan riippumatta: -- Autuaita ne, joiden pahat teot on annettu anteeksi ja joiden synnit on pyyhitty pois. Autuas se mies, jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään.", Room. 4:6-8

Hengessä köyhä ihminen on rikas Herrassa. Hänellä itsellään ei tosin ole mitään tuotavaa Jumalan eteen, mutta sen sijaan Jumalasta on tullut hänen elämänsä keskipiste. Hengessään köyhä on oppinut elämään Jumalan yhteydessä 'kädestä suuhun' -periaatteella, eli hän on tullut täydellisen riippuvaiseksi Herrastaan. Ja se, että hänestä on tullut täydellisen riippuvainen Herrasta, tekee hänestä autuaan. Vai voiko ihmiselämä olla siunatumpaa kuin silloin, kun ihminen on saanut armon oppia elämään Jumalalle elämänsä jokaisen hetken? Mikä voisi olla arvokkaampaa? Kuka voisi olla häntä autuaampi?

Keitä loppujen lopuksi ovat  hengessä köyhät?

Lopuksi kysyn, keitä sitten ovat hengessä köyhät? - He ovat niitä, jotka ovat ylivelkaantuneet Jumala edessä. Ja koska he ovat ajautuneet elämässään tällaiseen tilaan, he ovat täysin kykenemättömät auttamaan itseään. Tämä koskee kaikkia ihmisiä, sillä jokainen 'itsessään' on Jumalan edessä tässä samassa asemassa. On ironista, että samalla suurin osa ihmisistä on välinpitämättömiä tilastaan. He jopa kuvittelevat olevansa hengessä rikkaita! He ostavat ja haalivat elämäänsä vain lisää syntivelkaa, jolla he peittävät kasvonsa todellisuudelta. He eivät uskalla nähdä itseään hengessä köyhinä, vaan pitävät yllä kulissia, jotta läpeensä mätä totuus ei paljastuisi muille eikä se vaivaisi heitä itseään.

Entä keitä sitten ovat ne hengessä köyhät, joita Jeesus sanoo autuaiksi? - He  ovat niitä, jotka nähneet omien tekojensa turhuuden ja syntiensä suuruuden. He ovat niitä, joilla ei enää ole mitään tuotavaa Jumalan eteen. He ovat niitä, joilla ei ole 'repussaan' mitä syödä, juoda tai pukea ylleen. Heillä ei ole varaa 'ostaa' itseään ulos köyhyydestä. He yksinkertaisesti ovat velassa - niin suuressa velassa, etteivät he pysty sitä itse koskaan kuolettamaan.

Autuaat he ovat siksi, että he ovat ymmärtäneet oman tilansa; he ovat kohdanneet elämänsä mahdottomuuden, mikä on saanut heidät etsimään apua henkilökohtaisen 'hengessä rikkauden ja yltäkylläisyyden' ulkopuolelta. He ovat luopuneet ylpeydestä ja nöyrtyneet Jumalansa edessä. He ovat tunnustaneet elämänsä turhuuden ja mahdottomuuden ja saaneet velkansa anteeksi.

Vaikka he ovat saaneet velkansa anteeksi, se ei tee heistä 'hengessään rikkaita', ei edes 'hengessään omavaraisia', sillä he tietävät kuitenkin velkaantuvansa kohta uudelleen. Tästä syystä he mieluummin pysyvät jatkuvasti hengessään köyhiä ja paistattelevat Jumalan armossa - hänen armonsa kerjäläisinä. Hengessä köyhä on riippuvainen Herrasta Jumalasta. Hänen elämässään ei ole mitään, mikä ei kuuluisi hänen Herralleen, sillä mitäpä hän itsellään yrittäisi pitää, kun hänellä on Herrassa kaikki, mitä hän tarvitsee.

Hengessä köyhä ei siis ole armahdettu ja omavarainen Jumalan mies tai nainen, vaan hän on pysyvästi Herrastaan riippuvainen nöyrä ja uskollinen palvelija. Hän  on 'hengessään rutiköyhä', mutta hänen Herrassaan hänellä on kaikki oleellinen. Eli kuten Herramme Jeesus meille sanoi:

"Autuaita olette te köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta." Halleluja, aamen!

Pohdittavaa

Olenko hengessäni rikas?
Olenko engessäni omavarainen?
Vai olenko hengessäni köyhä?
 


© 2005 Jori Brander. Kaikki oikeudet pidätetään.
Teksti julkaistu: 24.11.2005
 
 ©DUMultiversum Oy